Etusivu

Käsintehdyn
saippuan
ominaisuudet


Käyttämäni
raaka-aineet


Saippuanvalmistus

Kuka olen?

Linkkejä

Saippuanvalmistus

Jos haluat itse kokeilla saippuanvalmistusta, testaa yksinkertainen, mutta hyvä oliiviöljysaippuareseptini.

Teen saippuaa useimmiten kylmäprosessin avulla. Menetelmä on hidas, mutta tulos hyvä. Olen kokeillut myös muita menetelmiä, mutta loppujen lopuksi nekin ovat vain muunnelmia tavallisesta kylmäprosessista.

Kaikki alkaa suunnittelusta. Mietin tarkkaan, minkälaista saippuaa haluan tällä kertaa valmistaa ja valitsen öljyt sekä mahdolliset tuoksut, värit ja muut lisät sen mukaisesti. Jos haluan sekoittaa kahta tai useampaa tuoksua, testaan ensin sekoitussuhteet ja tuoksujen keskinäisen sopivuuden.

Listaan käytettävät rasvat ja merkitsen niiden tarkat määrät. Jokaisella rasvalla on oma saippuoitumisarvonsa, jonka perusteella lasketaan tarvittava lipeän määrä. Verkossa olevat lipeälaskurit ovat oivia apulaisia lipeän määrän laskemiseen. Lipeää on oltava juuri oikea määrä, ei yhtään enempää eikä vähempää. Rasvojen määrästä riippuu myös tuoksu- ja väriaineiden määrä, jos käytän sellaisia.

Seuraavaksi vuorossa on materiaalien hankinta. Löydän sopivia raaka-aineita luontaistuotekaupoista, apteekeista, joistakin etnisistä kaupoista ja jotain löytyy myös tavallisesta ruokakaupasta, kuten kookosrasvaa ja oliiviöljyä. Monia eksoottisempia öljyjä tilaan ulkomailta, jolloin täytyy odotella jonkin aikaa, että saan raaka-aineet käsiini. En varastoi rasvoja suuria määriä hyllyilleni.

Ennen kuin aloitan saippuan valmistuksen, siivoan keittiöni hyvin huolellisesti, jotta saippuanvalmistukselle on kunnolla tilaa ja jottei saippuaan vahingossakaan pääse mitään ylimääräistä. Minulla ei ole arkoja materiaaleja keittiöni pinnoissa, mutta jos olisi, suojaisin ne hyvin.

Mittaan kaikki ainekset huolellisesti digitaalisen ruokavaa'an avulla. Määrien on oltava grammalleen oikeita. Lipeän mittaan vasta sitten, kun olen pukenut ylleni suojavarusteet. Lipeä on hyvin haitallinen aine, mutta välttämätön saippuanvalmistukselle - valmiissa saippuassa lipeää ei ole. Suojaan käteni kumihanskoilla, silmillä täytyy olla suojalasit (tai silmälasit) roiskeiden varalta. Hiusten ympärillä on hyvä olla huivi tai myssy, ettei saippuamassaan pääse hiuksia.

Aiemmin koetin saada lipeäliuoksen ja rasvaseoksen tismalleen samanlämpöisiksi. Nykyään sekoitan rasvat huoneenlämpöisenä ja lipeän kuumana, jolloin lopullinen sekoitus on oikean lämpöistä. Sulatan kiinteät rasvat, esimerkiksi kookosrasvan, palmuöljyn ja karitevoin. Lisään sitten niiden joukkoon juoksevat öljyt. Annan rasvaseoksen jäähtyä kaikessa rauhassa huoneenlämpöiseksi. Jos käytän tuoksuainetta, lisään sen nykyään tässä vaiheessa, siis suoraan öljyihin, enkä vasta kiisselivaiheessa niinkuin aikaisemmin.

Olen kehitellyt lipeän sekoitamiseen oman tapani, koska aiemmin lipeähöyryt saivat minut yskimään. Laitan suureen lasipurkkiin oikean määrän vettä ja lisään siihen lipeän. Sitten suljen kannen ja liikuttelen purkkia, hölskytänkin varovasti, kunnes lipeä on liuennut. Teen tämän tiskialtaan yläpuolella siltä varalta, että purkki rikkoutuisi.

Sekoitusvaiheessa lisään lipeäliuosta rasvaseoksen joukkoon ohuena nauhana, sekoittaen samalla. Sitten otan sauvasekoittimen ja sekoitan sillä, koska käsin sekoittaen menisi huomattavasti kauemmin aikaa. Sekoitusaika riippuu reseptistä, esimerkiksi käytetyistä öljyistä ja nesteen määrästä. Kun on sekoitettu tarpeeksi, massa alkaa paksuuntua, saavutetaan kiisselivaihe.

Jos haluan saippuaan marmorikuvioita, erotan osan massasta omaan astiaansa ja sekoitan siihen väriä, sitten kaadan värillisen massan värittömän sekaan, sitten kaadan koko massan suorakaiteen muotoiseen muottiin ja teen ohuella puutikulla kiepautuksia pohjaa myöten. Tämä vaihe täytyy suorittaa todella nopeasti, sillä kun jähmettyminen alkaa, on turha enää koettaa muokata seosta mitenkään.

Yleensä peitän muotin lämmön säilyttämiseksi, hieman raaka-aineista riippuen. Jotkin raaka-aineet tuppaavat kuumentamaan massaa liikaa, mistä voi seurata ongelmia ja saippua voi mennä pilalle. Kuitenkin lämpötilan pitäisi pysyä riittävän korkeana, jotta saippua saavuttaisi kauttaaltaan geelivaiheen. Tämä nopeuttaa saippuan kypsymistä ja tekee siitä tasalaatuista.

Jätän saippuan muottiinsa geelautumaan ja sen jälkeen jäähtymään seuraavaan päivään asti. Pyyhin työvälineet ja sekoitusastiat paperilla tarkasti puhtaiksi ja sen jälkeen pesen astianpesuaineella. Massaa ei saisi päästää viemäriin, sillä tässä vaiheessa se voi tukkia viemärin.

Seuraavana päivänä (tai parin päivän päästä, riippuen jälleen koostumuksesta) irrotan saippuakakun muotista ja leikkaan sen sopiviksi paloiksi. Tässä vaiheessa yleensä näkee, onko satsi onnistunut. Joskus voi käydä niin, että jotain menee pieleen ja koko kakku on pilalla. Useimmiten kuitenkin kaikki on OK. Laitan palat pölyttömään ja ilmavaan paikkaan kypsymään 4-6 viikoksi. Noin puolivälissä kypsymistä siistin palojen reunoja veitsellä, sillä täysin siistimättömät reunat tuntuisivat valmiissa saippuassa teräviltä.

Saippuan kypsyttyä valmiiksi siirrän palat omaan säilytyslaatikkoonsa. Samalla tarkistan vielä uudestaan, onko saippuoissa valmistumisprosessin aikana syntyneitä virheitä. Merkitsen laatikkoon saippuan nimen ja valmistumispäivämäärän. Samat tiedot sekä saippuan resepti minulla on toisaalla tallessa.